Virtuaaliopetuksen päivillä

Tänä vuonna virtuaaliopetuksen päivät olivat taas onnistuneet. Seminaarien esittäjät pysyivät aiheessa ja osasivat asiansa. Tälläkin kertaa seurasin mielenkiinnolla kuinka monta läppäriä nostetaan pöydälle tai syliin ja uppoudutaan siihen, eikä seurata/kuunnella seminaarin pitäjää. Melkoinen mullistus on käynyt vuoden aikana, sillä läppäreiden määrä oli dramaattisesti vähentynyt. Suorastaan läppärikato! Tämä selittyy sillä, että tablettien määrä oli samassa suhteessa kasvanut. Edelleen siellä vähintään kolmasosa osallistujista oli keskittynyt työasioihinsa, mutta se oli huomaamattomampaa näiden tablettien ansiosta. Minua kyllä ihmetyttää, että lähdetään tällaisille antoisille päiville mukaan, mutta siellä kuitenkin keskitytään omiin tai työasioihin eikä kuunnella/osallistuta seminaariin.

Viestiseinä, joka viime vuonna jo oli käytössä, toimi tänä vuonna erittäin hyvin. Teknisesti se toimi siis viime vuonnakin, ei siinä mitään, mutta tänä vuonna osallistujat uskalsivat käyttää sitä hyväksi. Todella antoisa lisä esityksille. Ja mikä parasta, muutama esiintyjä oli ottanut viestiseinän mukaan laittamalla kesken kaiken äänestyksiä esityksensä aiheisiin liittyen. Osallistujat pystyivät valitsemaan kännykällään haluamansa vaihtoehdon ja tulokset näkyivät graafisena esityksenä viestiseinällä. Aivan loistava lisä tällaiseen tilaisuuteen!

Tabletit tulevat opetukseen kovaa kyytiä myös, eivät vain opettajan työkaluiksi. Tämä tuli esille monessa esityksessä. Lähes jokaisessa oppiaineessa niitä voidaan hyödyntää, samoin kuin opiskelijat voivat hyödyntää omia älypuhelimiaan. Tämä vain täytyy oppilaitoksen sallia ja ymmärtää niiden olevat tehokkaita työkaluja moneen tarkoitukseen.

Joitakin uusia sosiaalisen median työkaluja tuli taas esille ja täytyy itsekin niihin perehtyä. Kaikkia ei voida ottaa käyttöön, on pakko keskittyä joihinkin, mutta on ainakin hyvä tietää niistä ja niiden mahdollisuuksista. Itse en lähde rajaamaan keltään mitään työkalua pois. Jos joku työkalu on käyttökelpoinen, antaa mennä vaan.

Miten tässä jaksaa taas vuoden verran odottaa seuraavia virtuaaliopetuksen päiviä?