torstai 15. huhtikuuta 2010

Koulutuksia

Pidin tänään aamupäivän mittaisen koulutuksen Wikispaces-ympäristöstä hanketyöntekijöille. Koulutus oli antoisa molemmin puolin, sillä löysin itsekin siis vielä uusia ulottuvuuksia tuosta työkalusta. Aamupäivän aikana keksin lisää käyttökohteita sille omassa työssäni. Iltapäivällä jatkoimme Sirpan kanssa sosiaalisen median parissa muutenkin. Oma hankkeeseen kuuluva ja samalla sosiaalisen median koulutukseen kuuluva työmme otti taas askeleen eteenpäin.

Alkuviikosta suunnittelimme uusia koulutuksia sosiaalisen median työkaluista ensi syksylle. Tälle keväällekin tulee joitakin parin tunnin koulutusrupeamia, mutta syksylle vähän pidempiä. Minä olen niissä aika pitkälle toteuttajana, mistä olen iloinen. Toukokuun alusta alkaen teen kymmenen päivää kuukaudesta hankkeelle töitä ja lopun ajan ammattiopistolle opetustyötä. Hanketyökin on suurimmaksi osaksi siis opetustyötä, mutta nimenomaan sosiaalisen median työkaluista ja niiden soveltamisesta opetuksessa eri aloilla.

Tilanne on sikäli jännä, että kuulin koko sosiaalinen media -käsitteen ensimmäisen kerran tammikuun alussa (miten lie välttynytkin kuulumasta/näkymästä aikaisemmin), ja nyt olen täysillä mukana sen virran vietävänä. Toisaalta se sopii minulle hyvin, valmistunhan kohtapuoliin ammattikorkeakoulusta mediatekniikan koulutusohjelmasta ja media tulee näkymään työssäni muutenkin.

Tiistaina oli tietokoneasentajan ammattitutkinnon tutkintotilaisuus, jossa suorittajat osoittivat ammattitaitoaan tietokonetekniikan osalta. Sain olla yhtenä arvioijana sen lisäksi, että toimin tutkintovastaavana ja näyttötutkintomestarina järjestämässä koko tilaisuutta. Arviointi on aina antoisaa.

Kävin pojan kanssa uimassa töitten jälkeen, ja kuinka ollakaan, saunan lauteilla minulta alettiin kysymään mikä käyttöjärjestelmä on paras :). Eipä tästä tietotekniikasta pääse eroon missään tilanteessa. Toisaalta, miksi pitäisikään päästä...

torstai 8. huhtikuuta 2010

Sosiaalisen median mahdollisuuksia

Opetustyö tänä päivänä on paljon muutakin, kuin vain luennointia neljän seinän sisällä, luokkahuoneessa. Sosiaalisen median välineet siirtävät seiniä kauemmaksi ja antavat mahdollisuuden opiskella muuallakin kuin luokkatilassa. Erilaiset wiki-ympäristöt mahdollistavat aineiston tuottamisen porukalla. Useimmissa ynpäristöissä on lisäksi keskusteluareena, jossa voidaan jutella käsiteltävästä aiheesta. Keskustelut on mahdollista tilata itselleen RSS-syötteenä, jolloin ei tarvitse koko ajan olla kirjautuneena ympäristöön nähdäkseen keskustelun kulkua. Ning tarjoaa edellisten lisäksi mm. blogin, valokuvien ja videoiden jakamisen sekä reaaliaikaisen keskustelun, chatin.

Erilaiset yhteisöpalvelut kuten Facebook, tarjoavat mahdollisuuden tiiviisen yhteydenpitoon. Tässä tulee vastaan myös ongelmia. Jos jokainen opiskelija ja opettaja käyttää Facebookia sekä henkilökohtaiseen yhteydenpitoon, että opiskeluun/opetukseen, menevät asiat sekaisin. Kenekään ei ole tarpeen jakaa henkilökohtaisia asioitaan ja kaveripiiriään toisille opiskelijoille tai opettajille. Ei myöskään opettajien kaikille opiskelijoille. Käytännössä jokaisen pitäisi perustaa erillinen opiskeluprofiili tai työprofiili ja näin erottaa yksityinen minä julkisesta minästä.

Löysin Internetistä seuraavat hyvät säännöt, jotka pätevät mielestäni sekä yksityisessä profiilissa että julkisessa profiilissa:

  • Sinun ei kannata ryhtyä kaveriksi niiden kanssa, joita et tunne. Verkostoissa ei kilpailla siitä, kuka saa eniten ystäviä. Ajattele ennen kuin tökkäiset.
  • Odota aina vuorokausi ennen kuin hyväksyt jonkun ystäväksi tai poistat jonkun ystävälistalta. Viive auttaa sinua kokoamaan ajatuksesi.
  • Syntymäpäivät, kihlajaiset ja häät eivät ole virtuaalitapahtumia. Lähetä aina ystävällesi kortti tai soita, kun hänellä on merkkipäivä.
  • Ennen kuin julkaiset kuvan, ajattele ystäväsi tunteita: pitäisitkö siitä, jos itsestäsi julkaistaisiin samanlainen kuva netissä?
  • Mieti profiilikuvaasi: jos et haluaisi nähdä sitä paikallisessa lehdessä, älä käytä sitä myöskään verkossa.

Sosiaalisen median käytössä tulee suuri vastuu jokaisella käyttäjällä. Kaikki mitä sanot, on hetkessä kenen tahansa luettavissa, eikä sitä saa peruttua. Keskustelupalstoilla ja blogeissa kannattaa harkita tarkkaan sanomisensa. Joku voi tulkita kirjoitetttua tekstiä ihan eri tunnetilassa, kuin kirjoittajalla on ollut, ja näin tekstin merkitys muuttuu lukijan mielessä jopa täysin erilaiseksi kuin alkuperäinen merkitys on ollut. Opettajana varsinkin täytyy harkita mitä esimerkiksi opiskelijaryhmästä kirjoittaa julkisesti (kuten tietysti muutenkin!).

Arviointia on mielestäni vaikea laittaa sosiaalisen median välineisiin, ellei sitä saa tiukasti jokaisen henkilökohtaisen tunnuksen luettavaksi. Arviointi ja palaute koskettaa aina, olipa se millaista hyvänsä. Kehuja mielestäni voi laittaa julkisestikin, kunhan se koskettaa koko opiskelijaryhmää. Jos opettaja antaa positiivista palautetta julkisesti vain yhdestä tai muutamasta opiskelijasta eikä mainitse muita, tulee jokaiselle lukijalle heti mieleen että mikähän noilla muilla on mennyt pieleen. Asianhan ei tarvitse niin olla, mutta tällä tavoin ihmismieli toimii ;-).

Mahdollisuuksia siis on. Materiaalipankki, opetusväline, luokkaopetuksen tuki, oppimistehtävien alusta jne. Tietosuoja-asiat täytyy huomioida ja muistaa ja käyttää omaa harkintaa. Tervettä maalaisjärkeä on jokaisella ja sosiaalisessa mediassakin sitä saa käyttää!

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Flickr

Tutustuin uutena sosiaalisen median välineenä Flickr-kuvanjakopalveluun. Se osoittautui yllättävän monipuoliseksi, joskin kirjautuminen oli tehty turhan hankalaksi. Sinne piti olla Yahoon (tai sen yhteistyökumppanin) sähköpostiosoite, ja jos ei ollut niin se piti luoda. Itse kuvanjakopalvelun luominen oli helppoa ja vaivatonta. Keksin jo monia käyttökohteita omassa opetustyössäni.

Tänään jatkoin työskentelyä lähes koko päivän ajan Wikispaces-ympäristössä ja täytyy sanoa että tykkään kyllä siitä työkalusta. Yksi kiusallinen piirre siitä silti löytyi, eli olemassaolevaa tietoa muokattaessa se työskentelee omia aikojaan välittämättä siitä mitä käyttäjä tekee. Yllättäviä tilanteita sattui monta kertaa, kunnes hoksasin muotoilla kaikki tekstit Wordissa ja tuoda ne leikepöydän kautta muotoiltuna. Sen jälkeen homma alkoi sujumaan ja työpäivästä muodostui tehokas. Mielenkiintoinen yksityiskohta on tekstikoon muutos: Wikispaces olettaa, että tekstin koko on 100% ja sitä muutetaan vain ja ainoastaan prosenttiyksiköinä. Esimerkiksi jos haluaa suurentaa jonkin tekstin, se valitaan ja muutetaan kooksi 110% tai 120%. Teksti suurenee ja muutoksen jälkeen sen koko on taas 100%. Seuraava muutos isommaksi tekeekin sitten jo melkoisen loikkauksen ylöspäin. Tällä tavoin sain aikaiseksi tahtomattani kissan kokoista tekstiä (hetkeksi tosin, leikkasin koko tekstin pois ja muotoilin sen Wordissa järkeväksi).

Kaikki tähän mennessä käyttämäni sosiaalisen median työkalut ovat palvelleet tarkoitustaan ja tulen käyttämään niitä opetustyössä hyväksi. Yhdessä verkko-oppimisympäristön kanssa saan todella toimivan kokonaisuuden!